torstai 6. syyskuuta 2012

Vastaan pistän, kunnes henki menee

Runoilija ja saarnamies Erkki Lemiseltä oli jossain kiihkeässä keskustelussa kysytty, että sano sinä nyt Erkki mikä se ihmisen tehtävä pelastuksessa on. Erkki oli vastannut tähän, että kyllä se on vastaanpaneminen.

Joku kysyi facebookin Uskovaiset nuoret -ryhmässä, että mikä on uskovaisena vaikeinta. Minulle uskovaisena on vaikeinta se, että pistän aina vastaan Jumalalle. Siitä yritän opetella pois jatkuvasti.

Kun minä olin kirjoittanut ylioppilaaksi, halusin jäädä lähelle kotia. Niinpä menin opiskelemaan paikkaan, joka oli lähellä, mutta jossa minun ei ollut hyvä olla. Vasta suuren ahdistuksen kautta suostuin Jumalan suunnitelmaan lähteä ihan Kauniaisiin asti. Kauas kotoa ja pääkaupunkiseudulle, vaikka vannoin, etten sinne koskaan muuta.

Elämään pääkaupunkiseudulla kuitenkin tottui ja kun Jumala keväällä kutsui minua takaisin työskentelemään kotiseurakunnassani, en ollut taaskaan tyytyväinen. Minä olen juuri päässyt maailman makuun ja nytkö minun olisi jo palattava kotiin.

Mutta Jumala näytti minulle taas kodin hyvät puolet. Ja lopulta myönnyin. Hyvä on minä tulen takaisin kotiin, kun saan opintoni päätökseen.

Minä osaan olla todella itsepäinen, kun sille päälle satun. Kun saan päähäni jotain, mikä mielestäni olisi minulle parasta, pidän siitä jääräpäisesti kiinni loppuun asti. Jumalan on monesti pitänyt käyttää väsytystaktiikkaa minun kohdallani.

Kuitenkin minun onneni on siinä, että Jumala on vielä jääräpäisempi. Kun hän jotain näkee hyväksi, niin se varmasti toteutuu ennemmin tai myöhemmin. Eikä se ole aina Jumalan vika, että yleensä myöhemmin.

Jumalan päättäväisyyttä kuvaa hyvin kertomus Lootista ja hänen perheestään, jotka Jumala pelasti Sodomasta ennen kaupungin tuhoa.
Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäriään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuolella -- Herra oli näet päättänyt säästää heidät.
1. Moos. 19:16
Eiköhän Jumala siis taluta minutkin sinne, minne minä kuuluun.

Onnekseni Jumala päätti pelastaa minutkin lähettämällä Jeesuksen elämään sen elämän, johon minä en kykene. Kiitos siitä, Isä ja anteeksi, että pistän aina vastaan. Kumpikin tiedämme, että vastaanhan minä pistän elämäni loppuun saakka, mutta kiitos, että rakastat minua siitä huolimatta.

Ristin luona (san. Erkki Leminen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti