Jotenkin levotonta tämä elämä. Missään ei malta olla, ei voi pysähtyä. Mitä lie tapahtuisi, jos pysähtyisin. Koko ajan odotan jotain, joka ei ole lähelläkään ja mitä sitten kun saavutan sen. Odotan taas jotain. Erilainen tuleva pelottaa ja samalla vetää puoleensa. Haluan pois täältä, haluan voittaa maailman pelkoni ennen kuin se voittaa minut. Jotenkin nyt ymmärrän ne laulut, joissa on pakko lähteä, kun sydän vaatii. Onneksi tämä kesä ei ole vain yhdessä paikassa. Pakko mennä.
Mutta Isä yksi pyyntö: Anna rauha!
Tämä kappale kaikessa hullunkurisuudessaan kertoo taas paljon enemmän kuin itse osaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti