Surutyötä

Tänä vuonna minä olen opetellut surutyön tekemistä. Se on kova koulu, paljon kovempi kuin mikään yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Sen kovuus johtuu siitä, että siinä koulussa teoriaa ei opeteta etukäteen vaan kaikki pitää oppia käytännössä. Toki oikeasti sosiaalialalle kouluttautuvana sitä on joskus istunut surutyön vaiheista kertovalla luennolla. Muistelisin, että jonkun teorian mukaan niitä vaiheita on viisi. Mitä nuo viisi vaihetta ovat niin sitä en kyllä pysty muistamaan. Käytännön koulussa olen oppinut, että ei paljon auta, jos joku tulee sanomaan, että nyt sinä olet siinä vihan vaiheessa.

Minun surutyöni alkaa järkytyksestä. Kun pikkuhiljaa asian alkaa ymmärtää tulee suru. Sietämätön epätoivoinen suru. Ja sitten on sen vihan vuoro. Minun vihani kohdistuu lähes aina Jumalaan. Tuohon hyvään rakastavaan Isään. Näin kävi nytkin papan kuolemaa surressani. Kun olin aikani Jumalalle huutanut ja itkenyt tulivat kuitenkin Raamatusta vastaan Elihun sanat Jobille.

Totisesti, Jumala ei tee vääryyttä, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta. Kuka on antanut maan hänen hallintaansa? Kuka on uskonut hänen hoitoonsa maanpiirin? Jos hän ajattelisi vain itseään ja vetäisi pois henkensä, elämän henkäyksen, koko luomakunta menehtyisi hetkessä ja ihminen palaisi takaisin maan tomuun.
Job. 34:12-15

Pitäisikö Jumalan sanoa: "Minä olen erehtynyt. Nyt en enää tee väärin. Opeta sinä minulle se mitä minä en ymmärrä! Ehkä olen tehnyt vääryyttä, mutta enää en tee." Sinunko mielesi mukaan hänen pitäisi palkita ja rangaista? Sinähän tässä olet kapinoinut.
Job. 34:31-33

Katso, miten suuri on Jumalan valta! Kuka voisi olla hänen veroisensa opettaja? Kuka voisi määrätä hänen tiensä, kuka voi sanoa hänelle: "Teit väärin!" Muista ylistää hänen töitään, niistä ihmiset ovat aina laulaneet. Niitä ihaillaan, niitä ihmetellään, vaikka ne nähdään vain kaukaa. Korkea on Jumala, me emme voi häntä tuntea, hänen vuosiensa määrä on tutkimaton.
Job. 36:22-26

Mikä minä olen sanomaan Jumalalle kuinka tulisi toimia? Miten minä tähän aikaan ja syntiseen ruumiiseen sidottu ihminen osaisin tehdä parempia päätöksiä kuin kaikkivaltias täydellisen hyvä Jumala? Minä joka näen niin vähän, niin rajoitetun osan koko suuresta suunnitelmasta.

Palaan jälleen Jumalan luo myöntäen: Isä sinä tiedät parhaiten. Ja Isä antaa anteeksi - taas kerran. Jesaja kirjoittaa: Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä.
Jes. 30:18

No, minun kanssani ei tarvitse kauan odotella.


Virsi 297:1-3,8

Mun hyvää Herraani mä panen toivoni.
Hän murheen, tuskan säällä on auttajani täällä.
Jos kova onni kohtaa, hän parhaaksi sen johtaa.

Vaan minä syntinen, niin usein hätäilen.
Saan Vapahtajaan luottaa, hän pelastuksen tuottaa.
Eläissä, kuollessani on turva Herrassani.

Kun elän Herrassa, saan voiton kuollessa.
On Kristus elämäni myös lähtöhetkelläni.
Hän pitää, milloin kuolen, näin sielustani huolen.

Herraani luottaen nyt sanon aamenen.
Saan, Jeesus, armostasi pysyä omanasi.
Yhdessä kerran saamme me kiittää auttajaamme.