Taivaassa kasvaa varmasti lupiineja! Violetteja, vaalenpunaisia ja varsinkin valkoisia -- niitä harvinaisia. Kaikkialla tuoksuu samalle kuin mummulan leikkimökissä. Siellä leikittiin prinsessoja naapurin tytön kanssa. Välillä oli mukana kaverin velikin. Se, jolle annoin anteeksi, vaikka rikkoikin kauneimman posliinimukin. Ja mummu toi meille keinuun jäätelöä ja mansikoita.
Mitä teet mummu nyt? Vietkö jollekin pienelle jäätelöä ja annatko keinussa vauhtia? Ikävöitkö meitä yhtä paljon kuin me sinua?
Jos olisit täällä niin pyytäisin niin kuin pienenä: "Mennään mummu poimimaan lupinoja."
Vieläkin on vaikea hyväksyä, että taivas tahtoi sinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti