Kun on sellainen kuin minä, on vähän erakko. Minulla ei yläasteen jälkeen ole ollut sitä yhtä parasta kaveria ja jo yläasteella sellaisen olemassaolo ahdisti minua. Minä en halua olla toisen ihmisen jatke, parista se toinen. Minä haluan olla tällainen, kokonainen itsekseni. Joskus rikkinäinenkin, mutta silti minä.
Kun on sellainen kuin minä, on joskus yksinäinen. Joskus minäkin tarvitsen jotakuta. Ja joskus huomaan, ettei sellaista ihmistä ole elämässäni. Olen aina ollut huono pitämään yhteyttä kauempana oleviin ystäviini ja sitten joskus on hetkiä, jolloin se kostautuu. Joka kolikolla on kaksi puolta ja itsenäisyyden kääntöpuolelta löytyy yksinäisyys.
Silti minä olen edelleen minä. En halua edelleenkään yhtä parasta ystävää, jonka kanssa pitää tehdä kaikki. Pidän siitä, että minulla on useita hyviä ystäviä, jotka ovat kyllä tavoitettavissa. Ja pidän siitä, että minulla on perheeni, joka on paikalla silloinkin, kun yksinäisyys yllättää ja kaverit ovat kaukana. Pidän siitä, että minulla on äiti, jolle puhua kaikesta ja pikkuveli, joka lähtee kanssani huvipuistoon, kun kukaan kavereistani ei lähde.
Eniten minua yksinäisyydessäni lohduttaa, että minulla on ihmisiä, jotka hyväksyvät minut tällaisena. Saan olla erakko ja epäsosiaalinen, eikä kukaan pakota minua muuttumaan. Minua rakastetaan silti.
Suurin rakkaus on siinä, että kelpaa sellaisena kuin on ja kelle muulle kelpaisimmekaan paremmin kuin hänelle, joka on meidät tällaisiksi luonut.
Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.
Ps. 139: 13-18
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti