Paha uni
mene pois
lepää sinäkin seitsemäs päivä
Kirjoitin joskus aikaisemmin jo siitä, miten olen kova näkemään unia, etenkin painajaisia. Nyt aihe on taas pinnalla, kun viimeisen reilun viikon aikana olen nähnyt painajaisia joka yö. Eivätkä unet ole mitään kevyitä apua myöhastyin koulusta, vaan unissani joko minut tai joku läheiseni yritetään murhata tai sitten tulevat uniin nuo tutut karhupainajaiset.
No mutta nehän ovat vain unia. Näin voisi sanoa joku, joka ei ole koskaan nähnyt tällaisia unia ja näin paljon. Pahinta unissa on se tunnelma. Se ahdistava tunne, kun tiedän, että taistelen hengestäni tai läheiseni hengestä, mutta en voi tehdä mitään. Se lamauttava epätoivo. Aamulla herätessäni voin todeta itselleni: "Onneksi se oli vain unta." Mutta kun minulle ei ole olemassa sellaista asiaa kuin VAIN unta. Mitä unista nimittäin jää jäljelle ja evääksi päivään on se unen ahdistava tunnelma. Vaikka ei olisi mitään syytä, niin minä pelkään avata aamulla huoneeni oven muuhun pimeään asuntoon puhumattakaan asunnon oven avaamisesta pimeään rappukäytävään.
Päivän mittaan pelot tietysti häipyvät ja jopa se unen tunne haihtuu ja unohtuu. Silti edelleen voin tavoittaa joidenkin unien ahdistavan tunnelman. Eikä se varsinaisesti helpota unen saantia illalla, kun iltarukouksesta huolimatta pelkään, että herään taas aamulla samaan pelkoon ja ahdistukseen.
Mitä minä sitten voin tehdä, etten näkisi painajaisia? En minä tiedä. Minä sitten vain turvaan siihen, että myös uneni ovat Jumalan hallinnassa ja minä kaikkine pelkoineni turvassa Isän sylissä.
Herra ei anna sinun jalkasi horjua,
väsymättä hän varjelee.
Ei hän väsy, ei hän nuku,
hän on Israelin turva.
Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi,
hän ei väisty viereltäsi.
Päivällä ei aurinko vahingoita sinua
eikä kuunvalo yöllä.
Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,
hän suojelee koko elämäsi.
Herra varjelee kaikki sinun askeleesi,
sinun lähtösi ja tulosi
nyt ja aina
Ps. 121:3-8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti