torstai 8. syyskuuta 2011

Luopumista

Tämä syksy on luopumista. Luopumista niistä rakkaista, joita en voi enää saada takaisin. Luopumista siitä kesästä, jota en voi elää uudelleen. Myös hetkeksi luopumista niistä ystävistä, jotka lähtevät ympäri maailmaa täksi syksyksi.

Kun osaisin luopua myös peloista, epäluuloista ja vanhoista haavoista. Sitä mukaa kun lehdet putoavat ja päivät lyhenevät, tulee esiin myös valosydämen varjopuoli. Yhä enemmän on niitä päiviä, joista joskus kirjoitin runon Tänään.

Tänään on taas se päivä
Tänään pukeudun mustaan
Tänään vain synkin musiikki kelpaa
Tänään olen vaaraksi liikenteelle
Tänään ei kukaan muu osaa ajaa

Tänään en saisi olla yksin
Tänään kaikkien pitäisi pysyä poissa

Tänään hajoaa kaikki mihin kosken
Tänään epäonnistuu kaikki mitä yritän

Tänään joka hymy on väkisin väännetty
Tänään jokainen ystävällinen sana on valhetta

Tänään joka askel tuntuu taistelulta
Tänään joka murhe tuntuu moninkertaiselta

Tänään ei olisi pitänyt nousta sängystä
Tänään tosiaan tarvin Jeesusta!!


Mutta kyllähän minä pahus vieköön päihitän taas tämänkin syksyn. Kysyn vaan joka päivä "Auttaisko Herra?" toivoen samalla, että vielä on niitä läheisiä, jotka jaksavat kestää myös varjopuoleni.

Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.
Ps. 121:1-2

Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.
Hepr. 4:16

2 kommenttia:

  1. Mä pidän tuosta sun runosta. Olen lukenut sen joskus ennenkin. Tunnen tunteen. Minä määritän sen päiväksi, jolloin minussa lukee suljettu.

    Mut ehkä kaikkein tärkeintä tänään tuossa runossa mulle oli tuo viimeinen rivi. Tänään tarvin Jeesusta. Ehkä siksi vielä viimeisen kerran, uskon jo loppuessa, jaksoin sanoa "auta". Minussa on ollut enemmän varjoja kuin valoa, mutta Hän auttaa. Ehkä vielä tänään saan hetken olla auki jollekulle.

    This makes no sense,
    mutta ehkä saat ajatuksesta kiinni.
    Olet rakas ja ihana, myös huonoina päivinäsi!

    -Heidi-sisko

    ps. kuuntele Zen Cafe: Huonot päiväsi.

    VastaaPoista
  2. Tiedän mitä tarkoitat! Ja miten ihana on se, että se pieni sana "auta" riittää. Muuta ei tarvita. Yks pieni huokaus ylöspäin ja apu on jo tulossa.

    Voimia siskosein <3 taistellaan yhdessä eteenpäin!
    - Saara

    VastaaPoista